Rupistunut
ruusunlehti, viiltelit sillä käsiäs,
mä
kielsin ja suutuit, kielsit mua puuttumasta,
mutta
sanoin että tulisit vielä kiittämään,
mutta
sua ei kiinnostanut, viikkoja myöhemmin kuulin,
että
olit poissa, mietin miksi en ollut surullinen.
Siksikö
että pyysin sua lopettamaan vai eiks
et
sua ei kiinnostanut mun varoitukset.
Katson
kauas horisontiin siellä näen valon,
poskea
pitkin valuu kiiltävä pisara,
tänä
hetkenä tunsin etten ollut yksin,
tiedän
että koskaan en ole yksin aina minua
joku
seuraa ja huolta pitää.
Koskaan
ei saa vannoa koska niitä ei voi
varmaksi
vannoa,mikään ei ole varmaa.
Mutta
uskon etten koskaan koe samaa,
minkä
olen aikoinaan kokenut,
mitään
koettua hetkeä en vaihtais pois,
koskaan
ketään en tahallani vahingoittaa halua.
Hjärtat
är så tunn att man måste vara försiktig att den inte går sönder.
Hjärtat
är så himla tunn att man ser nästan igenom hjärtat.
Ingen
vill att hjärtat blir skadad för någons skull.
Den
är små och lätt att gå sönder.
Alla
behöver inte vara lika starka som andra.
Ingen
lever åt nån annan det är bara du som lever ditt eget liv.
Katson
kauas taivaanrantaan siellä näen sun hymysi,
katsoin
ja vuodatit kyyneleen kirkkaan ja kimmeltävän,
joka
johtui tuskastasi sanoin sinulle, että syytä ei ole
huoleen
ja kerroin auttavani mutta heitit mut pois ja huusit:
-”Mene,
mene äläkä koskaan palaa.”
Viikkoja
myöhemmin soitin sulle, kerroin kaipaavani
sinua
mutta et ollut kuulevinasi petyin ja masennuin koska
kaipasin
sua. Kuukausia myöhemmin katsoin mustaan tähtitaivaaseen
jossa
luki tähdillä kirjoitettuna I'm sorry, but I still loving you <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti